Työttömien Keskusjärjestön hallitus jyrähtää, että nyt on viimein aika laittaa työttömien terveysasiat kuntoon! Työttömien ja muiden vähävaraisten terveyspalveluiden saatavuus on huomioitava erityisesti hyvinvointialueiden strategiatyössä.
OECD:n tutkimuksissa on todettu, että sosioekonomiset terveyserot Suomessa ovat suurimpia Länsi-Euroopassa. Mitä matalampi on henkilön sosioekonominen asema, sitä heikompi on terveys ja lyhyempi eliniänodote.
Koronapandemia-aika on synnyttänyt paljon hoitovelkaa, eivätkä työttömät ole päässeet tarkastuksiin ja sitä kautta tarvitsemiinsa palveluihin. Keskeinen kysymys on, kuinka tulevat hyvinvointialueet päättävät panostaa terveyskeskuksiin, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoidon jatkuvuuteen.
Työttömien Keskusjärjestön hallitus painottaa, että työttömien terveystarkastukset tulee järjestää oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Myös ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota.
Työttömien työnhakijoiden työkyvyn ylläpitäminen on koko yhteiskunnan kannalta merkittävä tehtävä työnsä aloittavilla hyvinvointialueilla. Työkykynsä menettäneiden työttömien työnhakijoiden tulee päästä eläkeselvittelyyn.
Hyvinvointialueet tulevat päättämään myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Työttömien Keskusjärjestö painottaa, että yhtään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua ei saa päätyä ulosottoon. Ulosottoon päätyi vuonna 2020 yli 600 000 kpl sosiaali- ja terveysmaksua. Asiakasmaksulain 11 pykälää maksun alentamisessa tai perimättä jättämisessä vähävaraisten kohdalla on noudatettava, jotta ulosotolta vältytään.
Työttömien Keskusjärjestön hallitus kiinnittää huomiota myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen uudessa tilanteessa. Kansallisen hyvinvoinnin kokonaisuuden muodostavat valtio, kunnat ja nyt uudet hyvinvointialueet. Tärkeää on, että palveluiden järjestämistä suunnitellaan me-hengessä, eikä mikään alue lähde osaoptimoimaan tilannettaan esimerkiksi myymällä tiloja tai korottamalla vuokria itselle taloudellista etua tavoitellen.
